Kun päädyit lukemaan tätä tekstiä, voi olla, että tunnet kokevasi stressiä ja mietit, millaisia stressin oireet yleisesti ovat. Lyhytaikainen stressi on osa elämää, mutta se tarvitsee vastapainoksi myös palautumista ja lepoa. Voi olla, että sinullakin stressi tuntuu olevan jatkuvaa sekä pitkittynyttä, jolloin se on haitallista omalle hyvinvoinnillesi ja terveydellesi. Tämä tekstini; stressin oireet, tunnistaminen ja tasapainottaminen, kertoo sinulle millaisia ovat kroonistuneet stressin oireet, miten tunnistat ne keholliset sekä mielen reaktiot sekä tasapainotat pitkittynyttä stressiä. On tärkeää tunnistaa stressi kehossa ja ottaa käyttöön työkaluja, joiden avulla voit tasapainottaa kokemaasi kuormitusta.
Stressin oireet – Mitä stressi on ja mikä sitä aiheuttaa?
Stressi on psyykeen kokema tunne, joka tuntuu erilaisina kehollisina reaktioina. Lyhytaikainen stressi on reaktio, joka yleensä tärkeän tehtävän tai suorituksen äärellä parantaa suorituskykyä ja auttaa tsemppaamaan ja keskittymään tekemään parhaansa. Tämä on niinsanotusti positiivista, eteenpäin työntävää stressiä, jolloin keho erittää stressihormoni kortisolia kehoon. Huomioitavaa on, että ihmiskeho ja mieli tarvitsee tämän lyhytaikaisen stressireaktion jälkeen lepoa ja palautumista. Jos palautumista ei tule riittävästi, aiheuttaa tämä usein stressin pitkittymistä.
Silloin kun ihminen kokee, että vaatimukset, muutokset tai jotkin muut tekijät ovat niin valtavia, että ne vievät kaikki käytössä olevat voimavarat ja ylittävät ne niin, että niiden alle meinaa jäädä, puhutaan pitkittyneestä stressistä. Ihmiselle voi tulla se tunne, että hän ei selviä tai paineet ovat liian kovat. On vaan niin paljon asioita, joita pitäisi pystyä hallita tai hoitaa ja ihminen ei koe enää kykenevänsä siihen.
Pitkittyneessä stressissä usein osatekijöitä on monia; voi olla että henkilöllä on liikaa kaikkea ja kiire kokoajan, tai hän tekee arvojensa kanssa ristiiriidassa olevaa työtä, tai hän voi olla työtön joka kokee stressiä työnhausta ja siitä, että sopivaa työtä ei vain meinaa löytyä ja kynnys työelämään siirtymisestä voi tuntua todella ylitsepääsemättömältä. Johtavassa asemassa oleva tai yrittäjä voi tuntea stressiä siitä, että on vain niin liikaa kaikkea ja ohjat eivät enää meinaa pysyä käsissä, kun kuorma tuntuu liian suurelta kantaa yksin. Stressiä voi aiheuttaa työn lisäksi myös esimerkiksi taloudellinen tilanne, maailman katastrofit ja kriisit, ihmissuhteet tai jokin äkkinäinen tapahtuma. Myös kehollinen stressi kannattaa huomioida kokonaiskuormitusta arvioidessa, nimittäin kovatehoinen tai pitkäkestoinen treeni aiheuttaa myös stressiä keholle.

Stressin oireet ja tunnistaminen
Ihmisten hermostot, vastustus ja sietokyvyt, näkökulmat sekä jopa asenteet vaikuttavat stressin kokemukseen ja näin reagoiminen stressiin ja stressin oireet vaihtelevat, eikä niitä voi verrata eri ihmisten kohdilla. Stressin oireet ovat moninaisia ja pitkittyessään ne voivat olla terveydelle haitallisia tai jopa vaarallisia. On siis tärkeää oppia erottamaan lyhytaikainen stressi ja kroonistunut stressi.
Pitkittynyt stressi on kehollisesti yhtä kuin hälytystila, jolloin kehon keskittyminen menee tämän hälytystilan tasapainottamiseenja kehon hormonitasapaino muuttuu niin, että ne pitävät yllä kiihtynyttä olotilaa. Tämän lisäksi kehon vastustuskyky heikkenee ja kehoon voi alkaa muodostua hiljaista tulehdusta, jolloin henkilö voi sairastua useammin ja stressi voi puhkaista autoimmuunisairauden. Pitkäkestoinen stressi vaikuttaa myös ruoansulatukseen ja aineevaihduntaan negatiivisesti ja on yhteydessä tyypin 2 diabetekseen.
Stressin oireta psyykkisesti:
- Keskittymiskyvyn ja toimintakyvyn heikkeneminen, levottomuus
- Ärtyneisyys ja hermostuneisuus
- Mielialaongelmat kuten ahdistuneisuus, uupumus tai masentuneisuus
- Ajattelun vaikeutuminen
- Uniongelmat
- Väsymys ja voimattomuus
- Paniikkihäiriöt
- Ala- tai ylävireys
- Itsetunnon lasku
- Tunteiden ja tunnereaktioiden säätely häiriintyy
- Seksuaalisten halujen väheneminen
- Avuttomuuden tunne
- Hallintakyvyn tunteen menettäminen
- Päätösten teon vaikeutuminen
Stressin mahdolliset fyysiset oireet
- Päänsärky sekä niska-hartiaseudun jumitilat
- Ruoansulatuksen ongelmat kuten ripuli, ummetus ja vatsan turvotus
- Toistuvat funssat
- Iho-ongelmat
- Sydämen sykkeen ja/taihengityksen kiihtyminen ja hengityksen muuttuminen pinnalliseksi
- Verenpaineen nouseminen
- Painon nousu tai laihtuminen
- Hikoilun lisääntyminen
- Leukaperien jännittyminen tai hampaiden narskutus
- Huimaus
- Tuki- ja liikuntaelinten kipu
- Hormonitoiminnan häiriöt

Miten tasapainottaa stressiä?
Ihan ensimmäiseksi pitkittyneestä stressitilasta on tultava tietoiseksi ja se on tärkeää hyväksyä, sen sijaan, että sitä pakenee, sen kieltää tai sitä vähättelee. Tämän jälkeen lähdetään tutkailemaan kehon ja mielen jatkuvasti lähettämiä viestejä ja oivaltamaan, mistä stressi on peräisin ja katkaisemaan stressikierrettä askel kerrallaan.
10 vinkkiä stressin tasapainottamiseen
1. Opettele kuuntelemaan kehon antamia viestejä.
Hiljenny päivän mittaan kuulemaan, mitä keholla on kerrottavaa. Yksi loistava tapa päästä selville oman kehon ja mielen tilasta, on huomion tuominen hengitykseen. Jos hengitys tuntuu ahtaalta, kiihtyneeltä ja pinnalliselta, on se usein merkki siitä, että kehon tila on kiihtynyt.
2. Mikrotauottaminen: pidä huoli, että palautumishetkiä on pitkin päivää
Myös keskellä työ/opiskelupäivää. Anna mielelle lupa levätä ja olla ajattelematta mitään. Anna itsellesi hengähdystaukoja, jolloin voit esimerkiksi hengittää syvään sisään ja hitaasti ulos kymmenen kertaa, meditoida, katsella ikkunasta ulos, juoda kupin teetä ja olla vain itsesi kanssa, ulkoilla hieman tai venytellä. Lyhyiden nokosten ottaminen on myös loistava tapa palautua keskellä päivää.
Itse suosittelen työpäivän tauottamista sloteissa niin, että esimerkiksi teet 45-50 minuuttia töitä keskittyen ja pidät 10-15 minuutin tauon kun vain olet tai ulkoilet/liikut. Huomaat, miten nämä tauot antavat lisää virtaa ja saavat ajatukset taas liikkeelle. Alat arvostaa yhä enemmän mielen ja kehon lepuuttamista, koska näet, miten se vaikuttaa tuottavuuteen, luovuuteen ja tekee olon tasapainoisemmaksi.
3. Jaa huoliasi jollekin toiselle.
Jakaminen keventää omaa taakkaa ja usein jo se helpottaa oloa. Puhu asiasta sellaiselle henkilölle kehen luotat. Joskus pelkkä puhuminen auttaa ja se, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Jos koet tarpeelliseksi, voit pohtia yhdessä toisen kanssa olemassa olevia vaihtoehtoja ja mitä askeleita voisit ottaa seuraavaksi.
4. Tarkista elämäsi energiasyöpöt, mitkä ovat omat rajasi ja opettele pitämään niistä kiinni.
Pohdi, mitkä asiat ovat todella sinulle tärkeitä ja mistä haluat pitää kiinni. Mitkä asiat taas eivät ole sinulle tärkeitä, mitkä ehkä syövät vain energiaasi ja joita voisit vähentää tai jopa luopua niistä? Opettele priorisoimaan itsellesi tärkeimmät asiat ja sanomaan asioille myös ei. Kaikkea ei tarvitse tehdä täydellisesti ja on ok hidastaa tahtia. Uskalla karsia elämästä asioita, jotka vain täyttävät sitä tavalla, joka ei tee sinulle hyvää.
Hyvä idea, jota käytän valmennettavieni kanssa on Ei-listan luominen. Mitä en ainakaan halua elämääni. Luo 50 asian lista ja oivalla jotain tärkeää siitä, mitä voisit vieä käytäntöön, mitä voisit karsia elämässä ja luoda tilaa asioille joita todella haluat.
5. Käy läpi kaikki tällä hetkellä kuormittavat asiat elämässäsi.
Listaa ne ylös ja listauksen jälkeen anna jokaiselle asialle arvosana (1= ei yhtään kuormittava, 10= todella kuormittava) ja pohdi jokaisen asian kanssa, miten voisit saada sitä edes hieman vähemmän kuormittavaksi tai voisitko delegoida tai deletoida sen täysin. Voit myös pyytää tähän tukea joltain toiselta ihmiseltä, joka voi antaa uusia näkökulmia ja tukea prosessiin.
6. Tee päivittäin asioita jotka ovat sinulle merkityksellisiä ja joiden tekemisestä todella nautit.
Sellaisia tekemisen tai olemisen muotoja, joissa ajankulu unohtuu ja joissa ei tarvitse välttämättä olla mitään päämäärää. Luo itsellesi vähintään 10 asian lista näistä asioista ja pyri tuomaan niitä päiviisi. Toki voit luoda montakin eri listaa, koska osa tekemisen muodoista (kuten matkustelu) ovat harvemmin tapahtuvia asioita ja näin fiilistellä kaikkia niitä asioita joita todella rakastat ja joita voit tuoda elämääsi.
7. Uskalla olla tekemättä mitään, rauhoittua, ladata akkuja ja hiljentyä säännöllisesti
Niin usein arki täyttyy monenmoisesta velvollisuudesta. On tärkeää, että luot säännöllisesti mieleen ja kehoon tilaa vain olemalla ja rauhoittumalla. Mieli rakastaa hiljaisuutta, hitautta ja sitä, että ei ole kiire minnekään. Kokeile joskus viettää yksi päivä ilman mitään suunnitelmia, aikatauluja ja pakkoja.
Haahuile ja anna itsellesi täysi lupa vain olla, saamatta aikaan mitään. Meditoi, tee rentoutusharjoituksia tai oleskele luonnossa…Sauno, vietä aikaa läheistesi kanssa tai yksin ilman virikkeitä. Mieleen voi välillä nousta tästä vastustusta. Näidenkin ajatusten ja tunteiden kanssa voit istahtaa alas ja vain olla ja tutkailla niitä.
8. Pidä digipaasto
Anna sen valtavan informaatiotulvan katketa päiväksi tai kahdeksi. Älypuhelin (some, uutiset, viestit) aiheuttaa mielen ylikuormitusta jatkuvalla syötöllä. Valitettavasti älypuhelin on jo ehtinyt lähestulkoon kasvaa monen meistä käteen. Olisiko aika vierottautua? Voit laittaa puhelimen joko lentokonetilaan tai laittaa sovellusäänet äänettömälle ja jonnekin käsien ulottumattomiin. Tee päätös itsesi kanssa, että et tarvitse nyt kännykkää ja keskity kaikkeen muuhun. NIIN vapauttavaa! Tämä on loistava juttu tehdä myös lasten kanssa.
9. Pidä huoli kehon hyvinvoinnista
Pyri mahdollisuuksien mukaan antamaan keholle monipuolisesti liikettä, ravitsevaa ja monipuolista ravintoa ja lepoa. Säännöllinen liikunta lievittää masentuneisuutta, ahdistusta ja auttaa sietämään stressiä. Samalla itsetunto ja elämänhallinnan tunne vahvistuvat.
On tärkeää huomata, jos keho on stressin vuoksi todella kuormittunut, ettei tuolloin kuormittava liikunta ole paras vaihtoehto. Valitse stressaantuneena jokin hieman lempeämpi muoto, jossa ei tarvitse puskea (kuten kävely, kevyt aerobinen, pilates, jooga, uinti tms.). Kuuntele kehoa ja sen tarpeita.
Monipuolinen, värikäs ja ravitseva ravinto ovat myös tärkeässä roolissa. Stressi aiheuttaa kehossa hiljaista tulehdusta ja tuolloin keho oikein huutaa hyviä ravintoaineita tasapainottamaan tilannetta. Pyri syömään värikkäästi; paljon kasviksia, yrttejä, juureksia, marjoja ja hedelmiä.
Pidäthän huolen myös rasvojen tasapainosta ja pyri syömään laadukkaita rasvoja (kuten oliiviöljyjä, avokadoa, siemeniä, pähkinöitä ja omega3-rasvoja). Tsekkaa että ravinnossa on täysjyvätuotteita ja kuituja sekä sopiva määrä laadukkaita proteiininlähteitä.
Muista myös juoda runsaasti ja tarvittaessa hyödynnä lisäravinteena erityisesti D-vitamiinia, magnesiumia ja omega3-rasvahappoja. Naisena on myös hyvä tarkistuttaa omat ferritiiniarvot sekä kilpirauhasarvot ja tarvittaessa tukea niiden tasapainoa.
10. Uskalla pyytää apua ja tukea sekä ottaa sitä vastaan sekä työstä tunteita jotka ovat stressin takana
Stressin takana on yleensä aina tunnelukkoja tai tukahdutettuja tunteita, jotka kuiskaten tai jopa karjuen haluavat huomiotasi. Ole se rohkea ja lähde tutkimaan stressin juurisyitä ja sitä mistä ne kumpuavat. Voi olla, että vanhempasi olivat sinulle vaativia pienenä ja näin sait itsellesi vaativuuden tunnelukon. Tai voi olla, että sinua on kiusattu lapsena koulussa ja pyrit aina miellyttämään muita ja tekemään kaikkesi että kuuluisit joukkoon. Näin sinulle muodostui mahdollisesti hylätyksi tulemisen tunnelukko sekä hyväksynnän haun tunnelukko. On tärkeää tulla tietoiseksi siitä, mitä kantaa mukanaan tässä päivässä ja kuinka omat uskomukset, lukot ja käyttäytymismallit vaikuttavat juurisyynä myös stressin kokemukseen kokonaisvaltaisesti.
Jos tämä teksti herätti sinut näkemään tämän hetkisen elämäsi ja siihen kaipaamasi muutoksen, olen täällä tukenasi. Varaa kanssani maksuton kartoituspuhelu ja jutellaan lisää sinusta ja siitä, miten voisin olla tukenasi henkilökohtaisen valmennuksen avulla.
Jos koet, että tunnetyöskentely vetää sinua eniten puoleesi, voi Kasvumatka olla sinulle sopivin valmennuskokonaisuus. Valmennuksen aikana tulet Luomaan yhteyden itseesi, täyttämään itse sisäisen tyhjiön, kuuntelemaan sisäistä ääntäsi joka kuiskauksillaan johdattelee sinut askel askeleelta kohti sinulle merkityksellistä, elämän makuista elämää.

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä tekstini: