#64 Mitä jos kaikkea ei tarvitsekaan kannatella yksin?
Kuuntele jakso Spotifysta tästä
Palasin vähän aikaa sitten Kreikasta, ja tämä matka jäi elämään minussa ihan erityisellä tavalla.
Lähdin matkaan kuormittuneena, epävarmana ja vähän pelokkaanakin. Reissun aikana kohtasin myös yksinäisyyttä, surua ja epävarmuutta, mutta niiden rinnalle alkoi virrata jotain muuta.
Kannattelua. Luottamusta. Rauhaa.
Ja reissun viimeisinä päivinä itkin välillä ihan vain kiitollisuudesta.
Tuo kokemus sai mut jälleen miettimään sitä, miten valtavan merkityksellistä meille voi olla se, että joku toinen ihminen kannattelee ja peilaa meitä.
Sillä vaikka tuntisimme itsemme hyvin, emme aina näe itseämme.
Tässä jaksossa kerron omasta matkastani, prosessistani kannateltavana ja siitä, mitä olen tämän myötä ymmärtänyt myös omasta työstäni ja Kuule kehosi kuiskaus -yksilövalmennuksesta.
Siitä, miksi sun ei tarvitse itse tietää, mitä sinun pitäisi työstää.
Ja miksi joskus tärkeintä ei ole saada lisää tietoa tai uusia harjoituksia...vaan saada joku rinnalle, joka auttaa sinua näkemään sen, mitä et ehkä yksin näe.